Moraaliset oikeudet

Tekijänoikeuslaki vuodelta 1968 (Cth) (Copyright Act) jakaa tekijänoikeudellisen aineiston:

  • ”teoksiin” (esim. kirjallisiin, taiteellisiin, draamallisiin ja musiikkiteoksiin)
  • muuhun aineistoon kuin teoksiin (elokuvat, lähetykset, äänitallenteet ja multimediatallenteet sekä julkaistut painokset).

Australian tekijänoikeuslainsäädännön mukaan moraaliset oikeudet ovat ”teosten” ja ”elokuvien” ”tekijöihin”

liittyviä oikeuksia. Moraalisiin oikeuksiin kuuluvat myös elävien ja tallennettujen esitysten esittäjien henkilökohtaiset oikeudet. Niitä ei voi siirtää toiselle henkilölle tai organisaatiolle. Moraaliset oikeudet syntyvät automaattisesti tekijänoikeudellisesti suojattuihin teoksiin (kirjallisiin, draamallisiin, musiikillisiin tai taiteellisiin teoksiin) ja muuhun aineistoon kuin teoksiin (mukaan lukien elokuvat), mutta ne ovat olemassa tekijänoikeudesta erillään. Esittäjien moraalisia oikeuksia ei käsitellä tässä.

Tekijänoikeuslain mukaan moraaliset oikeudet:

  • ovat yksilöiden henkilökohtaisia oikeuksia, jotka ovat teosten ja elokuvien tekijöitä (elokuvien osalta tekijöitä ovat päätuottajat, ohjaaja ja käsikirjoittaja)
  • tarjoavat tunnustusta ja kunnioitusta tekijöille
  • syntyvät automaattisesti tekijänoikeudella suojattuihin teoksiin ja elokuviin
  • erottuvat tekijänoikeuksista eivätkä ole ”taloudellisia” oikeuksia
  • ei voida ostaa ja myydä, koska ne ovat henkilökohtaisia ja pysyvät teoksen tai elokuvan tekijällä silloinkin, kun tekijänoikeus teokseen tai elokuvaan siirtyy.

Henkilö, joka luo ”teoksen”, tai elokuvan päätuottaja, ohjaaja ja käsikirjoittaja, on ”tekijä”. Useampi kuin yksi henkilö voi olla teoksen tekijä, jos he ovat tehneet yhteistyötä teoksen tai elokuvan luomisessa, mutta pelkkä teoksen muokkaaminen tai se, että hänellä on ollut ideoita teoksen tai elokuvan kehittämiseen, ei riitä siihen, että häntä voidaan pitää teoksen tai elokuvan tekijänä.

Australian tekijänoikeuslainsäädännön mukaan tekijöillä on kolme moraalista oikeutta:

  • oikeus tekijyyden osoittamiseen
  • oikeus estää vääränlainen tekijyyden osoittaminen
  • oikeus tekijyyden loukkaamattomuuteen.

Milloin moraalisia oikeuksia sovelletaan?

Australian tekijänoikeuslainsäädännön mukaan moraalisia oikeuksia sovelletaan ”teoksiin” ja ”elokuviin”, mutta niitä ei sovelleta äänitallenteisiin eikä televisio-/äänilähetyksiin. Termiä ”tekijänoikeudellinen aineisto” käytetään tässä jaksossa tarvittaessa viittauksena ”teoksiin” ja ”elokuviin”.

Kuinka kauan moraaliset oikeudet kestävät?

Moraaliset oikeudet kestävät yleensä saman ajan kuin tekijänoikeussuoja. Poikkeuksena on elokuvien koskemattomuusoikeus, joka kestää tekijän eliniän.

Kyllä kenellä on moraaliset oikeudet?

Moraaliset oikeudet ovat yksittäisillä tekijöillä tai tekijöillä, jotka ovat yhdessä tehneet yhteistyötä teoksen tai elokuvan luomiseksi. Esimerkkejä tällaisista tekijöistä ovat:

  • koulutusmateriaalin, lehtiartikkelin, romaanin jne. kirjoittaja
  • tietokoneohjelman lähdekoodin kirjoittaja tai käyttöliittymän suunnittelija
  • henkilö, joka suunnittelee rakennuksen (esim. arkkitehti)
  • henkilö, joka kirjoittaa lauluja (sekä musiikki että sanat voivat olla moraalisten oikeuksien alaisia)
  • kuvan/piirroksen/sarjakuvan luoja (esim. taidemaalari)
  • valokuvaaja
  • ”äänien” (esim. musiikin ja äänitallenteiden) esittäjä. Esittäjiä ovat muusikko tai muusikkoryhmä, kapellimestari, näyttelijä, henkilö, joka esiintyy radiossa, televisiossa tai verkossa/digitaalisessa sisällössä (mukaan lukien mainokset, mutta ei kuitenkaan uutisten lukeminen); ja elokuvien osalta ohjaaja, tuottaja (ei kuitenkaan, jos tuottaja on yritys) ja elokuvan käsikirjoittaja.

Millainen oikeus tekijänoikeuteen minulla on?

Tekijöillä on oikeus tulla tunnistetuksi tai tunnustetuksi teoksensa tai elokuvansa tekijäksi aina, kun teosta tai elokuvaa käytetään seuraavilla tavoilla:

  • Kun teosta monistetaan tai elokuvaa kopioidaan
  • Kun teosta tai elokuvaa välitetään yleisölle
  • Kun teos tai elokuva asetetaan saataville verkossa tai siirretään digitaalisesti
  • Kun teos tai elokuvan teosta muokataan (tämä oikeus ei koske taiteellisia teoksia ja elokuvia)
  • kun teos esitetään julkisesti (tämä oikeus ei koske taiteellisia teoksia ja elokuvia)
  • kun taiteellisia teoksia ja elokuvia näytetään julkisesti.

Tekijän moraalisia oikeuksia ei loukata, jos mainitsematta jättäminen on ollut olosuhteisiin nähden ”kohtuullista”.

Missä muodossa mainitsemisen tulisi tapahtua?

Jos teoksen tai elokuvan tekijä on pyytänyt merkitsemistä tietyllä tavalla ja pyyntö on kohtuullinen, teos tai elokuva on merkittävä tällä tavalla.

Jos tekijä ei ole pyytänyt tapaa, jolla hän haluaisi tulla tunnistetuksi teoksen tai elokuvan tekijäksi, tekijän tunnistetietojen on oltava selkeästi ja kohtuullisen näkyvästi jokaisessa teoksen tai elokuvan jäljennöksessä, kopiossa tai sovituksessa.

Kirkkaalla ja kohtuullisen näkyvästi erottuvalla tunnistetiedolla tarkoitetaan sitä, että henkilö huomaa tekijän henkilöllisyyden. Katso lisätietoja Australian ammattimaista kuvataide-, käsityö- ja muotoilualaa koskevista käytännesäännöistä.

Suojaavatko moraaliset oikeudet väärältä maininnalta?

Teoksen tai elokuvan tekijöillä on oikeus estää:

  • joku muu väittää väärin perustein olevansa teoksen tai elokuvan tekijä
  • joku muu muuttaa heidän teostaan tai elokuvaansa ja käsittelee sitä sen jälkeen ikään kuin kyse olisi tekijän muuttamattomasta teoksesta tai elokuvasta,
  • jollei muutos ole epäolennainen tai ellei se ole lain edellyttämä.

Tekijänoikeuslaissa vuodelta 1968 (Cth) (Copyright Act 1968 (Cth), jäljempänä ’tekijänoikeuslaki’) on luettelo toimista, jotka muodostavat vääränlaisen tekijänoikeuden. Niitä ovat:

  • henkilön nimen lisääminen/lisääminen (tai sen salliminen) teokseen (mukaan lukien teoksen jäljennös) tai elokuvaan tai teoksen tai elokuvan yhteyteen, kun kyseinen henkilö ei ole tekijä
  • teoksen (mukaan lukien jäljennös) tai elokuvan käsitteleminen, jos tekijä tietää, että nimetty tekijä ei ole tekijä
  • teoksen tai elokuvan saattaminen yleisön saataviin tai teoksen tai elokuvan käsitteleminen muulla tavoin, jos tekijä tietää, että henkilö ei ole tekijä.

Suojaavatko moraaliset oikeudet teokseni tai elokuvani koskemattomuutta?

Tekijöillä on oikeus vastustaa sitä, että heidän teoksensa tai elokuvansa joutuu ”halventavan kohtelun” kohteeksi. Tämä tarkoittaa mitä tahansa teokseen tai elokuvaan liittyvää (fyysistä tai kontekstuaalista) kohtelua, joka vahingoittaa tai loukkaa tekijän kunniaa tai mainetta.

Fyysiset teot, kuten teoksen tai elokuvan muuttaminen, muokkaaminen tai tuhoaminen, ovat halventavaa kohtelua, jos ne vahingoittavat tekijän kunniaa tai mainetta (esim. alkuperäisen maalauksen/piirroksen turmeleminen tai arkkitehdin suunnittelemien julkisten rakennusten muuttaminen).

Joskus myös se, miten teos tai elokuva esitetään tai miten ja missä taiteellinen teos asetetaan näytteille, voi olla halventavaa kohtelua, jos kohtelu vahingoittaa tekijän kunniaa tai mainetta.

Viimeaikaisia esimerkkejä väitteistä, jotka koskevat halventavaa kohtelua, ovat muun muassa koristenauhojen ripustaminen kauppakeskuksessa esillä olleiden, veistoksina esiteltyjen hanhien kaulan ympärille ja Pig ’n’ Whistle -pubin sisällyttäminen Brisbane Riverside Centre -keskuksen etupihalle. Arkkitehti väitti, että pubin läsnäolo pilaisi rakennuksen geometrisen puhtauden.

Tekijän oikeuksia ei loukata, jos teko on ollut olosuhteisiin nähden ”kohtuullinen”.

Voidaanko moraalisia oikeuksia luovuttaa tai siirtää?

Moraalisia oikeuksia ei voida siirtää toiselle henkilölle tai yritykselle, koska ne ovat tekijän henkilökohtaisia ja pysyvät tekijän hallussa, vaikka tekijänoikeus teokseen tai elokuvaan siirtyisi. Tekijät voivat kuitenkin antaa suostumuksensa siihen, että teosta tai elokuvaa käytetään tietyllä tavalla. Suostumus on pätevä vain, jos se:

  • on tekijän tai tekijän edustajan antama
  • on kirjallinen
  • ei ole saatu aikaan väärillä tai harhaanjohtavilla lausunnoilla tai saatu pakottamalla.

Suostumus voidaan antaa vain tiettyihin tai tietynlaisiin teokseen tai elokuvaan liittyviin tekoihin tai laiminlyönteihin, jotka ovat tapahtuneet ennen suostumuksen antamispäivää tai sen jälkeen.

Miten moraaliset oikeudet suojaavat työntekijöitä?

Tekijä on henkilö, joka on tosiasiallisesti luonut teoksen tai elokuvan. Henkilöä, joka muokkaa teosta tai elokuvaa tai antaa siihen luvan, ei pidetä tekijänoikeuslaissa tarkoitettuna tekijänä.

Työntekijä voi olla teoksen tai elokuvan varsinainen luoja suorittaessaan työtehtäviään työsuhteessa. Työntekijä voi antaa yleisen suostumuksen työnantajansa hyväksi kaikkien sellaisten tekojen tai laiminlyöntien osalta, jotka liittyvät työsuhteensa yhteydessä kirjoittamaansa teokseen tai elokuvaan.

Hyvä käytäntö tukee sitä, että työntekijä, joka on kirjoittanut merkittävän teoksen työsuhteensa yhteydessä, yksilöidään tai tunnustetaan selkeästi kyseisen teoksen tekijäksi. ’Merkittävällä teoksella’ tarkoitetaan tavallisesti huomattavaa/suurta teosta tai teknisluonteista teosta, joka on huomattavan luovan työn tulos. Yleisesti ottaen puhtaasti hallinnolliset tai rutiininomaiset työt, kuten toimeksiannot, muistiot, esitykset ja tiedotusvälineiden tiedotteet, eivät ole tässä yhteydessä ”merkittäviä teoksia”. (Katso lisätietoja jäljempänä kohdasta ”Mitä otetaan huomioon päätettäessä, onko loukkaus tapahtunut?”).

Miten moraaliset oikeudet vaikuttavat urakoitsijoihin?

Kaikkiin ulkopuolisten kolmansien osapuolten luomiin teoksiin tai elokuviin on mainittava teoksen tai elokuvan tekijä, ellei se ole kohtuutonta tai ellei tekijältä ole saatu asianmukaista kirjallista suostumusta moraalisista oikeuksista tietyn tyyppisiä tekoja tai laiminlyöntejä varten.

Kaikkiin konsulttien/urakoitsijoiden palkkaamista koskeviin sopimuksiin on sisällytettävä asianmukainen moraalisia oikeuksia koskeva lauseke.

Mitä otetaan huomioon päätettäessä, onko loukkaus tapahtunut?

Tekijän oikeuksia ei loukata:

  • ei mainita teoksen tai elokuvan tekijää
  • teoksen tai elokuvan halventava kohtelu

edellyttäen, että toiminta on ollut olosuhteisiin nähden ”kohtuullista”.

Tekijän yksilöimättä jättämisen kohtuullisuutta arvioitaessa huomioon otettavia seikkoja ovat:

  • teoksen tai elokuvan luonne
  • teoksen tai elokuvan käyttötarkoitus
  • teoksen tai elokuvan käyttötarkoitus
  • teoksen tai elokuvan käyttötapa
  • teoksen tai elokuvan käyttöyhteys
  • teoksen tai elokuvan käytön kannalta merkitykselliset toimialan käytännöt tai käytännesäännöt
  • .

  • vaikeudet tai kustannukset, jotka olisivat aiheutuneet tekijän tunnistamisesta
  • onko teos tai elokuva tehty tekijän työsuhteessa tai sopimuksen perusteella palvelujen suorittamiseksi toiselle
  • jos teoksella on kaksi tai useampia tekijöitä (ei koske elokuvia), heidän näkemyksensä siitä, että tekijöitä ei ole yksilöity.

Työntekijöillä ei esimerkiksi yleensä ole täytäntöönpanokelpoista oikeutta tulla mainituksi jokapäiväisten muistioiden ja raporttien tekijöinä. Oikeuksia voi kuitenkin olla suhteessa muihin teoksiin, kuten teknisiin artikkeleihin, joissa tekijän mainitseminen on alan tyypillinen käytäntö.

Käyttäytyminen, joka muutoin olisi tekijänoikeudellisen teoksen halventavaa kohtelua, voi olla esimerkiksi artikkelin muokkaaminen epätarkkuuksien tai loukkaavan sisällön poistamiseksi ennen julkaisemista.